Ylhäältä vauhtia lapsettomuuteen ja alhaalla … vesileikkejä

Tsampika -vuori sijaitsee Rodoksen itäisellä rannalla Kolymbia ja Archangelos – kylien välissä. Tsampika -ranta on vuoren eteläjuurella. Vuoren päällä on pieni pyhättö paikalla, jossa on kauan sitten ollut luostari. Nykyään luostari sijaitsee alempana mutta edelleen lähistöllä. Kiipeämistä Tsampika luostarille (siis sinne huipulle) suositellaan sekä mahtavien näkymien johdosta että siihen liittyvän legendan takia. Tsampikan ranta taas on varsinkin lapsiperheille yksi parhaista sen erittäin loivan syvenemisen takia.

Tsampikan ranta

Tsampikan ranta syvenee todella loivasti ja aikuinen saa varautua kävelemään aika pitkään päästäkseen varsinaiseen uintisyvyyteen. Lapsien kannalta tämä taas on oikein hyvä, koska rannassa on turvallisempi leikkiä. Pohja on hienoa hiekkaa toisin kuin länsirantojen kivipohjat. Täällä on myös aallot paljon pienempiä.

Tsampika on Lindokseen vievän valtatien varrella, joten tänne pääsee helposti vuokra-autolla, taksilla, paikallisilla busseilla ja muistaakseni ainakin joskus ennen Rodoksen kaupungin satamasta lähtevät venematkat pysähtyivät myös Tsampikassa.

Rannalla on useampia tavernoja, joissa voi lounastaa tai sieltä voi hakea aurinkotuoleille pikkupurtavaa ja juotavaa. Ranta on melko täynnä aurinkotuoleja ja niistä otetaan aika mojova vuokrahinta, joten jos haluaa säästää ja olla oman pyyhkeensä päällä, tulee sijoittua joko rannan jompaankumpaan päätyyn (ranta on pitkä) tai sitten melkein veden rajaan.

Tsampika luostari

Legendoja tästä paikasta on erilaisia mutta viimeisin lukemani meni suunnilleen näin. Kauan kauan sitten Neitsyt Marian ikoni sijaitsi Kyproksella Panagia Kykkoksen pyhässä luostarissa. Jollain kummalla tavalla ikoni oli päätynyt sieltä Tsampikan vuorella olevaan sypressipuuhun piiloon. Eräs paimen oli kerran huomannut jonkin valonsäteen tulevan Tsampikasta ja kiipesi vuorelle muutaman kaverinsa kanssa nähdäkseen valon tulevan Neitsyt Maria ikonista. Kyläläiset toivat ikonin kyläänsä mutta se palasi aina jotenkin takaisin vuoren päälle. Näin tapahtui kolmesti, jonka jälkeen kyläläiset jättivät sen sinne.

Kyproksen munkit saivat jossain vaiheessa myös tietää, että ikoni oli Rodoksella ja yrittivät hekin viedä sen takaisin omaan luostariinsa. Kävi kuitenkin samalla tavalla kuin kyläläisillekin eli kolme yritystä mutta ikoni palasi aina takaisin vuorelle. Munkit jopa polttivat ikonin takaosan varmistuakseen, että kyseessä oli tosiaan se sama ikoni, joka aina ihmeellisesti päätyi Tsampikaan. Ikonin takaosa on edelleen musta.

Kului aikaa ja luostarin ympärillä oli rakennuksia, jotka kuuluivat Pasha – nimiselle turkkilaiselle miehelle. He eivät olleet saaneet lasta ja vaimon kuullessa ikonista, hän kävi rukoilemassa sen äärellä. Nainen tuli lopulta raskaaksi ja mies antoi kiitokseksi koko omaisuutensa luostarille.

Lopulta päästään nykyaikaan. Vielä nykyäänkin sekä kreikkalaisia että muualta tulleita lapsettomia naisia saapuu Tsambika -vuorelle. He kävelevät kaikki 292 rappusta (jossain lukee myös 300) paljain jaloin ja ylhäällä rukoilevat Neitsyt Marialta lasta. Mitä nettikommentteja asiasta lukee niin moni on sen jälkeen onnistunutkin. Jossain kerrotaan myös, että jos homma onnistuu, poika pitäisi nimetä Tsampikos -nimiseksi ja tyttö Tsampika – nimiseksi. Vaihtoehtoisesti voi antaa jotain muuta luostarille kiitokseksi.

Kiipeäminen Tsampika – vuorelle

Vuoren kohdalla Lindokseen vievältä valtatieltä taittuu pienempi tie vuoren rinteelle. Sitä pääsee ajamaan jonkin matkaa, tosin tie on kuoppainen, möykkyinen ja todella kapea. Alas ajaessani näin yhdet nuoret pakittamassa vuokra-autollaan mäkeä alas. Ehkä rohkeus ei riittänyt tai sitten jokin muu sai luovuttamaan. Oma vuokralla ollut Audi A3 nousi rinnettä hienosti mutta toki siinä sai hieman taiteilla, ettei jättänyt etuspoileria uhrilahjaksi vuorelle.

Hetken päästä saavutaan aukealle, johon auton saa parkkiin. Alempana oli toinenkin vastaava mutta ajoin loppuun asti. Tässä kohtaa oli myös jonkinlainen ravintola (ja turistikrääsämyymälä) mutta en tarvinnut sen palveluita.

Portaat ovat aluksi betonista tehtyä polkua, jossa on harvakseltaan askelmia. Ylemmäs päästessä askelmat tihenevät mutta missään kohtaa ne eivät ole kovin jyrkät. Omalla kiipeämisreissulla oli hieman yli 30 astetta lämmintä. Minulla oli 0,5 litran vesipullo reissuun ja toinen samanlainen odottamassa autossa. Kello oli vähän puolen päivän jälkeen eli huonoin mahdollinen ajankohta mutta toisaalta ei ollut ainakaan ruuhkaa.

Kiipeäminen ei sinänsä ole vaikeaa mutta pituus ja kuumuus syövät voimat pikku hiljaa. Kiirettä ei kannata pitää. Kengät tai sandaalit (jos ei siis ole hakemassa apua lapsien tekoon) kannattaa olla kuitenkin kävelyyn tarkoitettuja. Minullakin oli juuri sellaiset hyvät kävelysandaalit, jotka eivät hierrä ja ilma kiertää.

Tsampika – vuoren päällä

Melko voittaja olo siinä vaiheessa, kun 300 rappusta on löntystetty ja eteen avautuu 360 asteen panoraamanäkymä. Toisella puolella Välimeri ja toisella Rodoksen saarta. Niiden näkymien välissä on rantaviivaa molempiin suuntiin. Luostaria ei enää ole vaan paikalla on valkoinen kirkkorakennus ja sen sisällä pieni pyhättö. Siellä pyhätössä on valokuvaaminen kielletty ja kunnioitin sitä. Valokuvasin kirkkoa ja avautuvia maisemia.

Kannattaako mennä?

Minusta paikka oli upea ja näkymät mahtavia. Siellä ylhäällä oli myös erittäin kuuma, joten pitkäksi aikaa en sinne jaksanut jäädä. Itse kiipeäminen oli myös kiva kokemus, koska hei; 300 porrasta paahtohelteessä! Varaa tarpeeksi nestettä. Jostain luin, että vesipullon saisi täytettyä huipulla mutta itse en sellaista huomannut. Mitä taas tulee lapsettomuuden hoitoon, niin siihen on varmasti tehokkaampiakin keinoja. Jos sattuu kuitenkin Rodoksella olemaan, niin miksikäs sitä ei voisi tällaistakin testata ihan kokemuksenkin kannalta. Ilmainen nähtävyys jos ei muuta. Yritin nähdä paljasjalkaisia mutten nähnyt ainuttakaan.

Jos kiipeäminen ja kävely Rodoksen maisemissa kiinnostaa enemmänkin, kurkkaa myös artikkeli Perhoslaaksosta.

8 KOMMENTIT

  1. Me emme nähneet yhtään paljasjalkaista naista kapuamassa, tosin yhden kengät oli jätetty puoleen väliin rinnettä. Liekö halu raskautua iskenyt juuri sillä hetkellä. Alaspäin tullessamme ohitsemme loikki paljasjalkainen mies, joten ainakin yksi potentiaalinen lapsen toivoja tuli bongattua 😀

    Käydessämme vettä sai seinästä tulevasta hanasta siitä sisäpihalta. Siinä oli vielä erikseen kyltti, että on juomavettä.

    • Mä itse asiassa kuvia käsitellessä huomasin tuossa yhdessä kuvassa hanan. Ehkä se oli sitten se. Sain aika yksikseen pyöriä siellä ylhäällä vaikka muutama henkilö olikin yhtä aikaa.

      Tätä kirjoittaessa tuli myös hieman hekoteltua ajatukselle, et lasta toivoessa mennään luostariin ja pyydetään lasta neitsyeltä. Mut legenda ku legenda.

  2. Rodoksella on sitten upeita maisemia! Me kierrettiin jokunen vuosi sitten päivän verran Rodosta autolla, ja juuri tuo osa saaresta täytyi jättää välistä. Näyttää kyllä hienolta.
    Minä lenkkeilin Filerimos-vuorelle. Siinäkin oli urakkaa, kun veti sen lastenrattaiden kanssa 😀

    • Mä taidan muistaa lukeneeni tuosta ratasreissusta 🙂

      Mulla taas jäi se länsipuoli lentoaseman seutua lukuunottamatta väliin eli hyvin voisi mennä uudestaan. Eteläkärkikin vielä näkemättä.

  3. Näyttää kyllä todella nätiltä päiväretkikohteelta! 🙂 Ihanat maisemat tuolla huipulla. Alkoi vähän jalkapohjiin sattua ajatuskin tuonne kiipeämisestä ilman kenkiä.

    Ja huh, helteessä vuorelle kapuaminen on kyllä oma projektinsa! Odotan kauhulla, kun kesän kostean tukalat helteet alkavat täällä Japanissa. Tokio on lättänä, mutta kaikki lähellä olevat luontokohteet yhtä vuoristoa 😀

    • Mulla tais mennä kaikkinensa pari tuntia kun ajelin tuonne vuorelle Falirakista, kiipesin ja ajoin takas.

      Vettä tosiaan meni. Puolilitraa kiipeämiseen oli hieman liian vähän, koska lopussa piti alkaa säännöstelemään. Toki, jos oisin täyttäny ylhäällä. Autossa oli onneks toinen vesipullo odottamassa ja se meni kerralla.

      Se on vähän henkilökohtaista, kuinka paljon pystyy ”kuntoilemaan” helteessä. Vettä menee joka tapauksessa pohjolan asukeilla reippaasti

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.