Tanskasta kun pitäisi palata takaisin Suomeen, ainakin itselläni ensimmäinen mielikuva on ajaa Ruotsiin ja siitä sitten kohti Suomea. Miksi pitäisi, kun voi mennä Tanskasta Norjaan autolautalla ja nähdä täysin erilaisia maisemia. Jyllannin niemimaan pohjoiskärjessä on kaupunki nimeltä Fredrikshavn, josta lähtee autolauttoja sekä Ruotsiin että Norjaan.

Palataan kuitenkin hieman ajassa taaksepäin. Olimme viettäneet päivän Billundin Legolandissa ja sieltä oli tarkoitus ajella Fredrikshavniin, josta olimme varanneet majoituksen. Jos aikaa olisi ollut enemmän ja vaikka yksi majoitus vielä välissä, olisimme ehdottomasti ajaneet länsirannikon dyyneille. Nyt aikaa ei ollut ylimääräistä ja matkustajien vireystasokin oli aika alhainen Legolandissa pyörimisen jälkeen. Ajoimme siis melko suoraa tietä päämäärään.

Pitkin Jyllannin niemimaata

Tie oli enimmäkseen moottoritietä ja nopeusrajoitus 110 km/h. Matka siis eteni mutta maisemat eivät olleet kovinkaan kummoiset. Jyllannin keskellä maisemat ovat niittyjä ja tasaista kuin Pohjanmaalla. Toki ne ovat erilaisia kuin Suomessa, joten minua ei haitannut ollenkaan. Varsinaisia kuvauskohteita ei löytynyt sillä kiersimme myös kaupungit. Mikäli taas olisi enemmän aikaa, eikä länsirannikon dyynit kiinnosta, olisi kannattanut kuluttaa aikaa Århus:iin ja Ålborg:iin tutustumiseen.

Ålborgissa olisi ollut jopa jonkinlainen eläintarha (kylttien perusteella), johon olisi ollut kiva mennä lapsien kanssa. Yksi negatiivinen asia valitsemallamme reitillä oli; kunnollisia taukopaikkoja, jossa voisi perheen kanssa syödä, oli aika vähän. Siis tien varrella, varmaan olisi löytynyt enemmän, jos olisi poikennut niihin kyliin ja kaupunkeihin.

Fredrikshavn

Fredrikshavn on pieni 24 000 asukkaan satamakaupunki. Siis kaupunkina pieni, mutta satamana suuri. Kaupungin sijainti Atlantin ja Itämeren yhtymäkohdassa on aika keskeinen. Satamassa näkyikin paljon laivaston kalustoa ja rahtilaivoja. Tanskasta Norjaan menevät risteilylaivat pysähtyivät satamassa aamulla ja illalla, vähän niin kuin Turussakin. Meidän Osloon menevä laiva oli Stena Line:n (Suomessakin ollut Ruotsinlaivana kauan sitten) ja aamulähtö oli 9:15. Satamassa piti kuitenkin olla auton kanssa jo paljon ennen, joten se tarkoitti hotellin aamupalan menetystä ja muutenkin aikaista herätystä.

Saavuimme hotellillemme (Hotel Fredrikshavn Sömandshjemmet) ja tavaroiden huoneeseen viennin jälkeen lähdimme ulos etsimään ruokaravintolaa. Lähellä oli katu nimeltä Lodsgade, jonka lähellä oli monta ravintolaa ja se johti jonkinlaiselle kävelykadulle täynnä kauppoja. Kello oli vaan niin paljon, että nämä pikkuputiikit olivat jo kaikki kiinni. Tanskassa kaupat menevät Suomeen verrattuna luvattoman aikaisin kiinni. Suomessa kun on tottunut kauppojen (iso osa pienistäkin) olevan kahdeksaan tai yhdeksään auki, ei Tanskassa ole siihen aikaan avoinna kuin suurimmat huoltoasemat. Ravintolat olivat sentään auki kaikki.

En ole enää varma ravintolan nimestä mutta kuvittelisin sen olleen Restaurant Zapata. Se oli aika alussa tuota katua ja sieltä sai isot pizzat. Lapset saivat eteensä varmaan elämänsä suurimmat omenamehulasit ja aikuiset nauttivat suuresta oluttuopista raskaan päivän päätteeksi. Jos Fredrikshavniin joskus eksyn uudelleen, niin aion kyllä mennä tuohon ravintolaan uudelleenkin. Myös kävelykatuun olisi ollut kiva tutustua paremmin. Se toi jotenkin mieleen Saksan kaupungit rakennuksineen.

Mikäli tuolla Tanskan pohjoisosassa olisi aikaa pyöriä enemmän, kävisin ihan kärjessä eli Skagenissa. Ilmeisesti tuo kärki (Grenen) olisi hieno paikka, jossa itämeren ja Atlantin vedet ja aallot törmäävät toisiinsa. Fredrikshavnin hotellista ja seuraavan päivän laivamatkasta teen erilliset jutut. Onko teillä kokemuksia Tanskasta Norjaan reissaamisesta?

Kuvagalleria

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.