Pohjanmeren ylitys vanhahkolla autolautalla

Tanskasta Norjaan pääsee autolla helpoiten autolautalla Fredrikshavnista Osloon. Tuo risteily tuntuu olevan norjalaisille ja tanskalaisille vähän kuin meidän Ruotsinlaivat. Tästä päästäänkin siihen, että kesällä 2016 teimme tuon ylityksen jo -80 luvulta tutulla Viking Rosella – laivalla. Nyt nimi oli jotain muuta ja omistajakin Stena Line mutta laiva oli sama. Käsi pystyyn, kuka risteili tuolla laivalla silloin aikanaan?

Kyllä meitä hemmotellaan Helsingistä ja Turusta lähtevillä risteilijöillä, jotka pidetään moderneina ja siisteinä. Voisin jopa sanoa tämän Tanskan ja Norjan välillä menevän laivan tuottaneen pienoisen kulttuurishokin. Kyllähän se Rosella silloin lapsena oli hieno laiva mutta nykyään ikä näkyy. Vai olenko vain tottunut liian hyvään?

Laivaan nouseminen

Driving to Ferry

Satamassa tuli olla niin aikaisin, ettemme ehtineet edes aamiaista saada hotellissa. Onneksi jotain pientä evästä oli vielä tallella. Autot ohjattiin satamassa jonoihin ja niissä sitten odoteltiin. Laivaan sisään ajettaessa tuli ensimmäinen flashback vanhoihin aikoihin. Nykyään ei laivoissa enää näy niitä pelottavia ramppipaikkoja, jotka sitten lastauksen jälkeen nostetaan ylös. Tässä laivassahan ne olivat ja arvatkaapas vaan jouduimmeko ajamaan sellaiseen. Kyllä, mutta ei se edes käsivaihteisella autolla sitten loppujen lopuksi niin vaikeaa ollut. Mäkilähdöt pitää toki olla hallussa.

Kun auto oli ahtaajien mielestä hyvin, noustiin ripeästi autosta ja kopattiin kainaloon ne laukut, joita katsoimme tarvitsevamme matkan aikana. Matka kestää kuitenkin koko päivän. Meillä oli neljän hengen hytti varattuna ihan senkin tähden, että nuorimmainen oli alle 3-vuotias ja tarvitsi päiväunet. Jäljempänä kuitenkin selviää, että ne sängyt olivat muillekin ihan tarpeen.

Hytteihin pääsyä joutui odottelemaan aika kauan. Väsyneenä ja nälkäisenä käytävällä istuen se tuntuu melkein ikuisuudelta. Tunti siinä sitten taisi todellisuudessa mennä. Kahvila oli avoinna heti alusta lähtien, joten sieltä sai haettua jotain naposteltavaa. Paikat siellä olivat heti ihan täynnä, joten ostokset piti ottaa mukaan käytävälle.

Hytti

cabin

Hytti oli perinteinen, kahdella vastakkaisella kerrossängyllä ja pienellä WC:llä varustettu. Ikkunakin hytissä onneksi oli vaikka suurin osa matkasta näkyi pelkkää Pohjanmerta. Lähempänä Osloa oli vuonoa hieno katsella kannen lisäksi oman hytin ikkunasta. TV:tä tästä hytistä ei löytynyt. Yleisilme oli kuitenkin siisti, joten tämä kelpasi meille ihan hyvin.

Risteily

Laivalla ei hirveästi ollut tekemistä, joten risteily oli lähinnä ajan kuluttamista. Tax-free – shopista kävimme ostamassa lapsille lisää pillimehuja, vesipulloja ja muutaman limonadin. Jotain karkkia tietysti, että saa autossa napostella. Edessä kuitenkin siinsi tämän reissun pisimmät siirtymät. Bamse Mums – karkit saattaa joillekin olla tuttuja. Niitä maistoimme ensimmäisen kerran tuolla laivalla ja niitä piti sitten loppujen lopuksi hakea kaupasta vielä lisääkin. Toinen erikoisuus tuolla välillä oli sellainen metrin mittainen pahviin pakattu purukumipötkylä. Niitä tuntui väki ostavan sieltä kainalokaupalla, joten ostimme sellaiset myös lapsille sekä tuliaiseksi heidän serkuilleen. Ilmeisesti oli hyvää.

Pohjanmeri on aavaa ja Atlantin vieressä. Voitte arvata, että siellä oli hieman aallokkoista. Tuuli ei tuntunut mitenkään erityisen kovalta mutta aallot ottavat vauhtia valtamerestä joten onhan niissä kokoa. Laiva siis keinui suurimman osan matkasta. Taas asia, josta Turusta lähdettäessä ei tarvitse yleensä välittää pitkälle ulottuvan saariston takia. En ole kovin hyvä merenkävijä ja tarvitsisin usein sen matkapahoinvointilääkkeen. Lapset olivat liian nuoria ottamaan sellaista, joten päätimme sitten olla kaikki ilman. Siinä sitten keikuttaessa tuli olo jossain vaiheessa hieman huteraksi ja silloin oli aika mennä ottamaan päiväunet.

Stena Lines buffet Stena Lines front

Ruokailu oli laivan keulassa olevassa ravintolassa. Tässä kohtaa risteilyä oli onneksi merenkäynti jo rauhoittunut, joten ruokaakin saattoi syödä. Ruoka oli aika samantapaista perus buffet-ruokaa kuin mitä Ruotsinlaivoillakin saa. Saimme pöydän ikkunan läheltä, joten syödessä oli kiva katsella maisemia.

Saapuminen satamaan

Oslo sea

Laiva kulki loppuaikana pitkin vuonoa, jonka perukalla Oslo sijaitsee. Tässä kohtaa maisemia oli oikein mukava katsella. Siinä kohtaa, kun Oslon silhuetti sitten avautui edessä tarkemmin, piti hyteistä lähteä pois ja taas istuskella laukkujen kanssa käytävällä ennen autokannen avautumista.

Oslo sea

Satama oli aika lähellä Oslon keskustaa, joten laivasta ulos ajamisen jälkeen hotellille pääseminen ei enää kestänyt kauaa. Navigaattori löysi melko pian sijainnin uudelleen ja sen jälkeen hotellin lähelle pääsy oli helppoa. Parkin löytäminen olikin sitten eri juttu mutta siitä sitten toisella kertaa.

Loppupäätelmä

Tämä Stena Linen laiva oli siirtymänä ihan ok vaihtoehto, vaikka aiheuttikin hieman huonovointisuutta. Olimme ajaneet monena edeltävänä päivänä, joten senkin kannalta pieni tauko teki ihan hyvää. Huviristeilynä taas laivalla oli liian vähän tekemistä ja ravintolat oli baarityyppisiä buffettia lukuun ottamatta.

Risteily varattiin autopaikkoineen noin viikkoa ennen lähtöä Direct Ferries – palvelusta. Kätevä palvelu mutta ei kovin halpa. Heinäkuisena lauantaina 2 aikuista, yksi lapsi ja yksi pikkulapsi, farmarimallinen auto, 4 hengen ikkunallinen hytti sekä lounasbuffet maksoivat yhteensä 381€. Sunnuntaina tuo olisi muistaakseni ollut noin sata euroa edullisempi. Toisaalta tuo sama summa olisi varmasti mennyt hotelliöihin, siltamaksuihin yms. jos olisi lähtenyt kiertämään Ruotsin kautta. Vertailun vuoksi Tukholmaan meno Turusta Viking Gracella reissun alussa oli maksanut 185€ iltalähdöllä ja ilman ruokailua.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.